rhy.fi
50 v juhlat

Saarikosken jahtimiehet ry: 50-vuotisjuhla

 

Hyvä juhlayleisö: Saarikosken Jahtimiesten puolesta minulla on ilo, ja kunnia toivottaa teidät tervetulleeksi 50-vuotis juhlaamme.

Samalla minä kiitän kaikkia niitä henkilöitä jotka ovat näinä kuluneina vuosina olleet seuran  toiminnassa mukana.

25-vuotis Historia lainattu Yrjö Turpeisen historiikista vuosilta 1962 -1987. Historiikin vuosilta 1988 -2012 on tehnyt Heikki Ylisiurua

50 vuotta sitten maaliskuu päivän hämärtyessä iltaan oli Johan kortin pirttiin kokoontunut talon väen lisäksi riistanhoito yhdistyksen puheenjohtaja Heimo Pahkala ja toiminnan ohjaaja 0lli Kaisto paikalla olivat myös Otto Viitala, isäni Heikki Ylisiurua Ja Kalle Paaso. Eero Kortin ahaa elämyksen johdosta, he olivat keskustelemassa metsästysseuran perustamisesta. Aikansa sulatettuaan ja pohdittuaan päättivät perustaa seuran, joku kysyi mikä seuralle nimeksi. Mietittyään hartaasti ehkä välillä ottivat neuvoa antavat kuka tietää, joku heistä sai uuden ahaa elämyksen. Seuran nimeksi päätettiin antaa Saarikoskenjahtimiehet nimi tuli Siuruanjoessa olevan kosken mukaan.

21.3.1962 perustamisasiakirjan alle kirjoittivat Eero Kortti, Otto Viitala ja isäni Heikki Ylisiurua, heidän lisäkseen johtokuntaan tulivat Kalle Paasto ja Olavi Jakku. Seura rekisteröitiin rekisteriyhdistykseen 15.6.1962. Ensimmäisenä puheenjohtajan nuijaan tarttui Heikki Ylisiurua. Isäni toimikausi kesti vuoden1966 loppuun. Sihteeriksi/rahastonhoitajaksi valittiin Eero Kortti, joka hoiti tehtäviään 1975 vuoteen asti. Vuoden 1962 lopussa maanomistajien kanssa oli vuokrasopimuksia 68 kappaletta ja jäseniä 52 kappaletta. Puheenjohtajan nuijaa 1960 luvulla heiluttivat myös Eero Pahkala (1967–1968), Aarno Lalli (1969–1971), joka myöhemmin tunnettiin seuran vesihiihtomestarina, kuten valokuvat seuran albumissa kertovat vuodelta 1987. Vuosina1972 ja 1973 nuijan varressa olivat Antti Kuurola ja Jorma Kaisto. 1960 luku ja 1970 luvun alku olivat ampumataidon ylläpitämistä omalla Siuruanjoen törmän olevalla radalla, jotta saataisiin vähäisetkin hirviluvat käytettyä hyvin.

1974 astui puheenjohtajan remmiin Stora Enson hankinta-asiamies Tapio Mäkelä, joka hoiti tehtäviä vuoteen 1980 loppuun asti. Vuosi 1974 oli merkittävin tapahtuma riistanhoidon kannalta: rauhoitusalueen perustaminen. Rauhoitusalueeksi rajattiin seuran metsästysalueet jotka jäivät Ii ja Siuruanjoen sekä Pahkakosken- ja Tannilantien väliin. Nämä rahoitus alueet ovat edelleen voimassa.

Sihteeriksi/ rahastonhoitajaksi valittiin vuonna1975 keväällä kauppias Matti Alakärppä, joka hoiti tehtäviä vuoden 1985 loppuun.

Hirvenmetsästys, 1960 ja 1970-luvulla, sekä 1980 luvun alussa, oli tosi eränkävijöiden hommaa, silloin ei ollut apuna nykyisiä metsäteitä, mönkijöitä, eikä kännyköitä, vaan hirvet piti vetää tai jopa kantaa palasina useita kilometrejä tietämättömien taipaleitten takaa tienvarsiin. 1970-luvun lopussa hirvikanta romahti Oulun-läänissä todella pieneksi. Vuosikymmenen vaihteessa hirvi rauhoitettiin kahdeksi vuodeksi.

Vuonna 1981 puheenjohtajaksi tuli todella tomera Yrjö Ruonakangas, hän toimi puheenjohtajana vuoteen1990 loppuun asti. Vuonna 1982 sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät erotettiin, silloin paksun lompsan vartijaksi tuli Jouni Alakärppä joka oli toimessa vuoteen 1994 loppuun asti. Yrjön ollessa puheenjohtajana saivat Kennel ja kilpailutoiminta uutta potkua persuuksiin. Siitä esimerkkinä ovat seuran seinällä olevat kunniakirjat ja palkinnot. 28.11.1982 johtokunnan esittämän päätöksen pohjalta ruvettiin suunnittelemaan metsästysmajan rakentamista Johan Kortilta vuokratulle 2000 neliön tontille, olihan majan rakentaminen ollut esillä jo ensimmäisen kerran 1969.

13.2.1983 vuosikokous päätti majan rakentamisesta.

21.4.1983 Ensimmäinen perustajajäsen, isäni Heikki Ylisiurua nukkui pois.

22.4.1983 johtokunta-rakennustoimikunta hyväksyivät Kalle Kortin ja Urpo Haapaniemen esittämät piirustukset. Kesällä 1983 varainkerjuutalkoot tuottivat tukkeja, lankkuja, nauloja ja rahaa. Vuosien1983-1986 välisenä aikana talkootunteja tehtiin yhteensä huikeat 4600 tuntia. Lieneekin ollut onni onnettomuudessa, että hirvikanta oli lähtenyt nousuun. 1983 lupia oli 24,1984 niitä oli 45, 1985 peräti 55 ja 1986 45 lupaa. Hirvimiehet luovuttivat noina vuosina osan hirvistä myytäväksi majan valmiiksi saattamiseksi.

Vuonna 1986 sihteeriksi tuli Timo Heinikoski, jonka toimikausi päättyi 1992.

Vuosi 1987 oli seuran juhlavuosi. Seura täytti silloin 25 vuotta.

6.6 oli seuran metsästysmajan viralliset avajaiset. Samalla vietettiin 25-vuotis juhlia, seura muisti seurantoiminnassa mukana olleita miehiä ja naisia. Juhla- ja kutsuvierasyleisöä oli runsaasti, reilut sata. Siitä muistona on Rantapohjan kirjoitus tiistain 9. päivänä kesäkuuta. Rantapohja on tallessa vielä seuran majalla. Vuoden1987 elokuussa Saarikosken jahtimiehet kokivat suurimmat miestappiot ja maa-alueen menetykset, kun Leuvan isännät erosivat omaksi hirviporukaksi. Kuten huomaatte, 1980 luku oli vaiherikas, mutta siitäkin selvittiin kunnialla.

13.2.1991 toinen perustaja jäsen, Otto Viitala nukkui pois.

1991 astui puheenjohtajan pallille toisen sukupolven edustaja Otto Viitalan poika vanttera Voiman-jussi Esko. Hän toimi nuijan varressa vuoteen 1997 loppuun asti. Vuosien varrella hyvin tehty pohjatyö helpotti puheenjohtajan ja johtokunnan työtä suuresti. Tehtäväksi jäi ainoastaan hirvikannan seuranta ja pienpetojen kurissa pitäminen. Kuva majan seinällä

kertoo siitä kuinka pienpetojen kauhu, kaksikko Juhani Keskikallio ja Reijo Isola, onnistuivat siinä. Tämä kaksikko on vuosien varrella pyytänyt satoja kettuja, kymmeniä supikoiria ja minkkejä. Hyvin tehty työ näkyy metsäkanalintukannan kasvuna.

8.8.1992 Rauhoitus alueen lisäys Kuokkasuon ja Pihlajaojan välinen alue.

9.9.1992 Sihteeriksi tuli viehkeä neiti-ihminen Kaisu Ylisiurua, siitä asti hän on pitänyt seuran hirvimiehet kurissa ja nuhteessa, Kaisu toimii edelleen toimessaan.

  1. Rahastonhoitajan ja sihteerin toimet yhdistettiin taas.
  2. Puheenjohtajaksi tuli seuran alkuajoista mukana ollut jäsen ja johtokunnassa toiminut Esko Kortti. Kortin valtakausi loppui 2003. Itse vertaan mielellään Eskoa Aleksis Kiven kirjassa Seitsemän veljestä, Tuomakseen joka runon mukaan seisoo niin kuin tammi tuulessa heiluen horjuen muttei koskaan kaatuen. Esko toimi siihen aikaan monessa luottamus tehtävissä siksi suhteet maanomistajiin, kuntaan ja Oulun riistahoitopiiriin, sekä lin riistahoitoyhdistykseen olivat hyvät, mieleen on myös jäänyt kaksi Eskon lentävää lausetta esim. kun hirvimiehet istuivat nuotiolla, jonkun kysyessä maa-aluerajoista jotain Esko tokaisi aina: "Kylla ma tiedän, oon ollu täällä ennenkin."Vielä paremmin on jäänyt mieleen toinen lause, kun jotain asiaa ei tiedetty, Esko tokaisi yleensä: "Kysytään Kotajärvelta, kyllä ne siellä tietää"

2003 puheenjohtajaksi astui toinen seuran pitkäaikainen jäsen Osmo Ylisiurua. Veljeni heilutti puheenjohtajan nuijaa vuoden 2008 loppuun. Siihen asti olevista puheenjohtajista Osmo oli kovakuntoisin voisiko sanoa Mr. urheilunmalli, siitä esimerkkinä saavutettu hirvenjuoksun sm hopea vuodelta 2002. Veljeni puheenjohtaja-aikakautena otettiin iso harppaus ihmisen parhaan ystävän eli koiran käytössä hirvenmetsästyksessä. Se oli suuri helpotus jo hivenen harmaantuneille hirvimiehelle.

Vuonna 2009 minä Heikki Heikin poika, sai puheenjohtajan toimen ja toimin edelleen siinä toimessa. Tällä hetkellä seurassa on maanomistajajäseniä 100 ja maksavia jäseniä 92. Suurin haaste on tuleville puheenjohtajille, sekä johtokunnille se miten saada nuoriso mukaan metsästysseuran toimintaan, ettei isiemme työ valuisi hukkaan, kuin hiekka tiimalasisissa. Näiden viiden vuosikymmenen aikana riistanhoito ja metsästyskuri ovat olleet aina osana seuran toimintaa, sillä yksi huonomaineinen metsästäjä yleensä pilaa koko metsästysseuran maineen!

Vielä kerran toivotan teidät kaikki tervetulleeksi tähän Saarikosken jahtimiesten 50-vuotis juhlaan.

Erityiskiitos vielä maanomistajille, ilman teitä ei olisi Saarikosken jahtimiesten seuraa.

Kiitos

 

SAARIKOSKEN JAHTIMIEHET

Oiva joukko tuo
miesten ja naisten seura tää
Saarikoskenjahtimiehet

Lukemattomat ovat erämiesten
tarinat ja kertomukset nuo.
Suurten salojen salat
salaisuudeksi jää.

Seison hiljaa metsästys majan pihalla
katsellen ohi virtaavaa Siuruanjokea.
Muistellenmenneitä aikoja, sukupolvia

Tulevaisuus
mitä tuo

Muistoksi mieleen jää
metsästysseura tää
Saarikoskenjahtimiehet.

 

Kirjoittanut pieni maanmatonen täällä pohjantähden alla
(Heikki Ylisiurua)

 

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös